Job
Job, 26 luku
Job vastasi ja sanoi:
"Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä.
Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"
